Aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa on tutkittu useiden eri tekijöiden vaikutusta lääketieteellisen hoidon tarpeen esiintyvyyteen massatapahtumissa. Tärkeimpiä muuttujia vaikuttaisivat olevan sääolosuhteisiin ja ympäristöön vaikuttavat tekijät, tapahtuman tyyppi ja kesto, osallistujien määrä (myös suhteessa tapahtumapaikan pinta-alaan), mieliala, ikä sekä alkoholin ja huumausaineiden käytön esiintyvyys [1]. Tähän tietopankkiin on koottu kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa havaittuja tekijöitä, jotka saattavat lisätä osallistujien tarvetta ensiavulle. Tietopankin on tarkoitus tukea viranomaisten omaa varautumista massatapahtumiin auttamalla tunnistamaan niitä riskitekijöitä, jotka voivat lisätä massatapahtumaan liittyvää tehtäväkuormaa.
Sisältö
Tapahtumatyyppi
Aiemmissa tutkimusjulkaisuissa on vertailtu potilaiden esiintyvyyttä eri tyyppisissä massatapahtumissa kuten konserteissa, urheilutapahtumissa, messuissa ja uskonnollisissa kokoontumisissa. Rock-konserteissa on havaittu muita suurempaa ensiavun tarvetta, jonka syyksi on arveltu muun muassa yleisössä esiintyvää mosh pitiä ja crowd surfingia sekä alkoholin ja huumausaineiden käytön korkeampaa esiintyvyyttä. Rock-konserteissa ensiavun piiriin hakeutumisen syy on muita tapahtumatyyppejä useammin traumaperäinen, etenkin päävammoja on enemmän kuin muissa tutkituissa tapahtumissa. [1-3]
Myös uskonnollisissa kokoontumisissa ensiavun tarve on keskimääräistä suurempaa ja sen katsotaan aiheutuvan siitä, että osallistujat ovat keskimäärin iäkkäämpiä, joiden sairastuvuus on muuta väestöä korkeampaa ja perussairauksia on enemmän [2].
Tutkimustuloksissa on ristiriitaisuutta urheilutapahtumien kohdalla. Esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarjan ja pääsarja NFL:n otteluissa potilaita on esiintynyt paljon, kun taas baseballin pääsarja MLB:n otteluissa sekä muiden lajien urheilutapahtumissa potilasmäärä on ollut muita massatapahtumatyyppejä vähäisempää. [2-5]
Tapahtuman kestolla vaikuttaisi olevan potilasmäärää nostava vaikutus. Jos tapahtumaan osallistujat majoittuvat useita päiviä ulkona teltoissa tapahtuma-alueella tai sen lähistöllä ennen tapahtuman alkua ja sen aikana, voi kunnollisen ruoan, suojan, saniteettitilojen ja unen puute aiheuttaa kasvua potilasmäärässä tapahtuman aikana. Mahdollinen majoittuminen alueelle ennen tapahtumaa tai sen jälkeen on hyvä ottaa huomioon, vaikkei itse tapahtuman kesto olisikaan useita päiviä, sillä majoittujat tukeutuvat tarvittaessa paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja voivat siten aiheuttaa lisäkuormitusta ja tehtävämäärän kasvua. [1,2]
Tapahtumapaikka
Tutkimuskirjallisuus on tunnistanut useita potilasmäärään vaikuttavia tekijöitä, jotka liittyvät tapahtumapaikkaan tai –alueeseen. Ulkoilmassa järjestettävissä tapahtumissa on havaittu selkeästi suurempia potilasmääriä suhteessa osallistujamäärään verrattuna sisätiloissa järjestettyihin tapahtumiin [1,2,5]. Tapahtumapaikan etäisyys sairaalasta ja ensihoidon, poliisin ja pelastustoimen tavoittamisviive tulee ottaa suunnittelussa huomioon [6]. Tapahtumaan voidaan sijoittaa ensiapupisteiden lisäksi ensihoitoyksiköitä, Yhdysvalloissa suurissa pitkäkestoisissa tapahtumissa on perustettu tapahtumaa varten näiden lisäksi jopa erillinen kenttäsairaala, jos massatapahtuma on järjestetty syrjäseudulla pitkien tavoittamisviiveiden päässä [7]. Tapahtumapaikan ympäristö tulee huomioida arvioitaessa tapahtuman riskejä. Vesistöjen läheisyys mahdollistaa hukuksiin joutumisen, korkeat paikat tuovat mukanaan putoamisriskin, luonnossa järjestettävissä tapahtumissa voi sattua kompastumisia, käärmeen puremia ja rakennetun suojan puute voi kesällä johtaa lämpösairauksiin ja talvella paleltumisiin. [2,6]
Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että massatapahtumissa joissa yleisö on liikkeellä, kuten konsertit, paraatit ym., potilasmäärä on suurempi kuin tapahtumissa, joissa yleisölle on varattu istumapaikat [2,5,8]. Rajattu / aidattu tapahtuma-alue on kirjallisuudessa tunnustettu yhdeksi potilasmäärään vaikuttavaksi tekijäksi, mutta kuitenkin tutkimustulokset sen osalta ovat ristiriitaisia [1,5,8]. On arveltu, että rajatulla alueella järjestettävissä tapahtumissa osallistujat käyttävät pääasiassa tapahtuma-alueelta löytyviä ensiapupalveluja, eivätkä hakeudu itsenäisesti esimerkiksi päivystyspoliklinikalle, kun ensiapupisteet ja henkilökunta ovat selkeästi näkyvillä tapahtuma-alueella [8]. Osassa tutkimuskirjallisuutta tapahtumissa, joiden tapahtuma-aluetta ei ole rajattu ja osallistujat ovat hajaantuneet laajalle alueelle, on havaittu jopa kolme kertaa rajattuja tapahtumia enemmän potilaskohtaamisia suhteessa osallistujamäärään [5].
Ilmastoiduissa sisätiloissa, joissa yleisölle on varattu istumapaikat, potilaiden esiintyvyys on vähäisempää, koska yleisö on pääsääntöisesti aloillaan ja sääolosuhteiden vaikutus on suljettu pois. Sisätiloissa järjestettävissä massatapahtumissa korostuu määrältään ja kapasiteetiltaan riittävien kulkureittien merkitys sisään ja ulos tapahtumasta. [5]
Sääolosuhteet
Sään vaikutuksesta massatapahtumien aikaisiin potilasmääriin on julkaistu useita tutkimusartikkeleja, joiden perusteella voidaan todeta sään olevan merkittävä potilasmäärään vaikuttava muuttuja. Etenkin on tutkittu lämpötilan, ilmankosteuden sekä lämpöindeksin (Yhdysvalloissa käytettävä lämpötilan ja ilmankosteuden suhde), vaikutusta potilaiden esiintyvyyteen. [1-3,5,9-12]
Lämpösairauksien esiintyvyyden massatapahtumissa on havaittu nousevan merkittävästi lämpötilan ylittäessä 27 ºC. Lämpösairauksia ovat auringonpistos, lämpöuupumus sekä –halvaus, joiden oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus, ärtyneisyys, sekavuus sekä vakavimmissa tapauksissa kouristelu ja tajuttomuus. Myös potilaiden tarvitseman hoidon tason on havaittu olevan korkeampi lämpötilan ollessa ≥27 ºC esimerkiksi suonensisäisen nesteytyksen tarpeesta johtuen. [3]
Lämpöindeksin on esitetty olevan pelkkää lämpötilaa parempi suure ennustamaan massatapahtumassa esiintyvää potilasmäärää, sillä vain lämpötilan huomioineiden tutkimusten tuloksissa on havaittu ristiriitaisuuksia joiden perusteella yksin lämpötilan avulla ei voida ennustaa massatapahtuman potilasmäärää [11]. 0,3 ºC nousun lämpöindeksissä on havaittu aiheuttavan kolmen potilaan kasvun potilasmäärään suhteessa 10 000 osallistujaan [10].
Korkeiden lämpötilojen lisäksi äkilliset muutokset säätilassa voivat nostaa massatapahtumassa esiintyvää potilasmäärää, esimerkiksi vesisade ja ulkoilman kylmeneminen ovat aiheuttaneet osallistujien kylmettymistä [2]. Myös sateen liukastamat nurmialueet aiheuttavat murtumille ja venähdyksille altistavia kaatumisia [2] ja myrskytuulet voivat aiheuttaa vaaraa osallistujille tapahtuman rakenteiden turvallisuuden puutteista tai tapahtumapaikan sijainnista (esim. metsäalue) johtuen [6]. Kylmässä säässä hypotermian ja paleltumien todennäköisyys kasvaa, mutta potilasmäärä kaiken kaikkiaan vaikuttaisi olevan vähäisempi [2].
Osallistujat
Useimmilla massatapahtumilla on tietty kohdeyleisö, esimerkiksi tietyn urheilujoukkueen kannattajat, lapsiperheet, tietyn uskonnon edustajat yms. erilaiset ihmisryhmät [2], joka voi vaikuttaa tapahtuman potilasmäärään ja –materiaaliin. Osallistujilla on tietty motivaatio osallistua tapahtumaan, joka koostuu neljästä pääkohdasta: 1) väestöryhmä ja sosioekonominen asema, 2) odotukset perustuen tapahtuman markkinointiin, 3) kokemukset aiemmista tapahtumista ja 4) seuralaisten, esim. perhe tai ystävät, uskomukset [13]. Massatapahtumissa osallistujien motivaatioihin saattaa kuulua myös alkoholin tai huumausaineiden käyttö [13]. Nämä motivaatiot vaikuttavat osaltaan osallistujien käyttäytymiseen ja niiden ymmärtäminen voi auttaa tapahtuman suunnittelussa ja varautumisessa [13].
Eri tyyppisien massatapahtumien osallistujilla on erilaisia motivaatioita tapahtumaan osallistumiselle. Musiikkifestivaalien ja –konserttien osallistujia motivoivat lempiartistin tai –musiikin kuuntelun lisäksi sosiaaliset kontaktit ja ”arjesta irrottautumisen” kannustamana alkoholin tai huumausaineiden kulutus [13]. Urheilutapahtumissa taas korostuu yhteenkuuluvuuden tunne kannatettavan joukkueen tai kansallistunteen myötä [13]. Urheilutapahtumat luovat suuria tunteita niin voiton kuin tappion hetkellä, jotka voivat sytyttää katsojat laajoihin voitonjuhliin (jääkiekon maailmanmestaruusjuhlat Suomessa) tai aiheuttaa hävinneen joukkueen kannattajien mellakointia (Pariisi 2020 jalkapallon UCL-finaalin jälkeen, Vancouver 2011 NHL:n finaalitappion jälkeen) [6]. Tällaisille tilanteille on tyypillistä, että pienen joukon poikkeava käytös, kuten mellakointi, ”sytyttää” suuremman joukon toimimaan samalla tavoin vastoin tavallisia käyttäytymisnormeja [14]. Uskonnollisissa tapahtumissa osallistujien käyttäytyminen voi olla hyvin intohimoista ja vaihdella passiivisesta omistautumisesta fanatismiin [13]. Tämän tyyppisissä tapahtumissa esiintyy paljon uskoa korostavia rituaaleja. Tapahtuma voi olla siihen osallistuville ”kerran elämässä” –kokemus, johon keskittyminen voi ajaa ohi yksilön omien tarpeiden. Riskien arvioinnissa ja varautumisessa uskonnollisiin massatapahtumiin on tärkeää ymmärtää tapahtumaan ja osallistujiin vaikuttavat kulttuurilliset tekijät. [13]
Vammaprofiilit
Massatapahtumissa suurin osa, jopa 80%, potilaiden vammoista / oireista ovat vähäisiä, kuten päänsärkyä, rakkoja, haavoja, venähdyksiä, hengitystieoireita ja lieviä lämpösairauksia, jotka ovat hoidettavissa ensiavulla eivätkä tarvitse hoitoa tai seurantaa sairaalassa [3]. Kansainvälisesti yleisin interventiota vaativa potilasryhmä ovat astmaatikot, joiden perussairautta suuri ihmisjoukko, pöly tms. voivat pahentaa ja joiden hoitoon on vaadittu lääkinnällistä happea sekä keuhkoputkia avaavaa lääkitystä [3]. Laadukas ja kapasiteetiltaan riittävä ensiapupiste tapahtuman sisällä voi merkittävästi vähentää julkiselle terveydenhuollolle aiheutuvaa kuormitusta [15-17]. Tapahtuman sisäisen terveydenhuollon toteuttaminen niin hoitoalan ammattilaisten [17], kuin lääkärijohtoisten tiimien [15,16] avulla on todettu vähentävän tarvetta julkisille terveydenhuollon palveluille ja siten pienentävän tapahtumasta aiheutuvaa kuormitusta.
Massatapahtumissa, joiden yleisö on pääasiassa nuorta, esiintyy muita enemmän myrkytystiloja alkoholin ja huumausaineiden käytöstä johtuen [8], kun taas vanhempaa yleisöä keräävissä massatapahtumissa sydänpysähdykset ovat hieman tavanomaista yleisempiä osallistujien korkeamman iän ja perussairauksien vuoksi [8]. Yleisimpiä päivystyskäynnin aiheuttajia massatapahtumissa ovat myrkytysten lisäksi pehmytkudos- ja luustolihasvammat [15,16]. Päivystyskäyntien tarvetta voidaan vähentää sijoittamalla tapahtuman sisäpuolelle terveydenhuollon ammattilaisten tuottamaa palvelua [15-17].